• Share on Google+

Olen ollut mukana tekijänä tai sivustakatsojana monenlaisten liiketoimien aloituksessa, niin perinteisillä aloilla kuin softa ja IT-alalla. Pääsääntöisesti liiketoiminnan alussa lähdetään innolla tekemään kaikkea, prioriteetit unohtuvat ja pyritään pääsemään kaikkiin maaleihin mahdollisimman nopeasti.

Startup-yritys syntyy uuden ja “mullistavan” tuoteidean pohjalta. Yritys alkaa salamyhkäisyydessään ja yksinäisyydessään rakentamaan tuotteitaan ja hioo sen valmiiksi, käyttäen tähän aikaa kuukausia tai jopa vuosia. Kun idea vihdoin esitellään markkinalle, huomataankin, että toteutus ei olekaan asiakkaan mielestä mullistava ja startup ajetaan konkurssiin.

Tämän ongelman omakohtaisesti kokenut Eric Ries julkaisi vuonna 2011 Lean Startup -filosofian. Lean Startup -menetelmillä toteutettava yritystoiminta pyrkii minimoimaan uuden idean riskiä sekä kontrolloimaan kehitystä ja tietä menestykseen.

Lean Startup perustuu siihen, että yrittäjien asettamat oletukset ja ideat testataan systemaattisesti mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeiden asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. Lean Startup -menetelmiä noudattamalla pyritään vähentämään turhat, aikaa vievät prosessit sekä käytännöt ja keskittymään tuotekehitysvaiheessa niihin asioihin, jotka tuottavat eniten arvoa. Tuotekehityksessä on kuunneltava suoraa asiakaspalautetta ja kurssia on muutettava sen mukaan, mitä asiakkailta opitaan. Saadun palautteen pohjalta voidaan varmistaa, että yritys ei investoi aikaa sellaisiin ominaisuuksiin, joita kuluttajat eivät halua, vaan keskitytään niihin ominaisuuksiin jotka tuottavat eniten lisäarvoa.

Tuotteen parantaminen ja oikeiden, varsinaista lisäarvoa tuottavien elementtien löytäminen tapahtuu syklisellä prosessilla, jossa (1) rakennetaan, (2) mitataan ja (3) opitaan palautteesta. Toisin sanoen, tuotekehitys on toistuva silmukka, jossa ideoista rakennetaan osittainen tuote, mitataan asiakkaiden reaktioita tuotokseen ja palautteen pohjalta opitaan mitä voidaan parantaa ja mihin kannattaa seuraavaksi suunnata. Tämä prosessi toistuu uudestaan ja uudestaan.

Avuksi syklin alussa on hyvä asettaa hypoteesi ja tavoite, esimerkiksi näin:

Uskomme, että
[rakentamalla tämän ominaisuuden]
[tälle käyttäjäryhmälle]
tulemme saavuttamaan [tämän lopputuloksen].
Olemme onnistuneet, kun [saamme tämän signaalin käyttäjiltä].

Määrittelyn jälkeen tehdään ominaisuudesta prototyyppi tai niin sanottu Minimun Viable Product. Tämän ei tarvitse olla valmis tuote, vaan sen on tarkoitus esittää asiakkaalle tuotteen ominaisuudet. Prototyyppi voi olla yksinkertaisuudessaan jopa pelkkä kuva tai mallinnus varsinaisesta tuotteesta.

Mikäli syklin mittaus-vaiheen tuloksista on löydettävissä positiivinen signaali, ollaan oikeilla jäljillä ja prototyypin kehitystä jatketaan oletettuun suuntaan. Mutta jos signaalia ei näy, on syytä vaihtaa suuntaa ja keskittyä johonkin toiseen osa-alueeseen, jolla voidaan tuottaa enemmän arvoa asiakkaalle.