• Share on Google+

Mikä on startup-studio? Tästä mallista käytetään useita nimiä kuten startup foundry, venture studio, venture builder tai startup studio.

Kyseistä liiketoimintamallia määrittää kolme yhteistä tekijää:

  1. Testataan ja rakennetaa useita toisistaan riippumattomia tuotteita yrityksen sisällä
  2. Käytetään omaa in-house tiimiä tuotekehityksessä
  3. Rakennetaan onnistuneen tuotteen ympärille uusi yritys, jonka osaomistus säilyy startup-studiolla

Lyhyesti sanottuna liiketoimintamallin tarkoituksena on synnyttää uusia liiketoimia.


Startup-studioiden tarkoituksena on rakentaa useita startup-yhtiöitä saman katon alla. Studiot toteuttavat sisäisesti useita kehityshanketta, joiden lopputavoitteena on uuden liiketoiminnan yhtiöittäminen. Toimintamallin suurimpana etuna erilaisten synergioiden muodostuminen yhtiöiden välillä.

Synergioita syntyy muun muassa osittain samoista byrokraattisista ja hallinnollisista rakenteista sekä yritysten ympärille muodostuvien verkostojen hyödyntämisessä.

Selvästi merkittävin etu on taustalla olevat henkilöstövoimavarat ja erilaisista liiketoiminnoista talon sisälle nopeasti kertyvä kokemus ja erikoisosaaminen. Varhaisen vaiheen startupeille on usein mahdotonta rekrytoida laajaa työntekijätiimiä, mutta studiomallin kautta kustannusta jaetaan monelle yhtiölle. Lisäksi projektien parissa työskenteleville tiimeille syntyy ainutlaatuista kokomusta ja ymmärrystä miten tuotekehitysprojektit saadaan vietyä maaliin startuppien resurssien puitteissa. Lisäksi studion taustalle saattaa usein rakentua tuotealustoja tai ns platformeja, joiden päälle voidaan rakentaa uusia liiketoimia nopeasti.

Ideat uusiin tuotteisiin synnytetään sisäisesti tai ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Startup-studioiden ilmapiiri rohkaisee uusien liiketoimien ideointiin ja kokeiluun. Monet studiot ottavat palkkalistoilleen niin sanottuja Entrepreneur in Residence eli EIR-työntekijöitä. Näiden yrityksen sisällä työskentelevien “yrittäjien” on tarkoitus löytää oma kehitysidea, johon he lähtevät päätoimiseksi vetäjäksi ja studio antaa tukensa idean tuotekehitykseen sekä rahoitukseen.

Studiomallilla toteutettujen tuotekehitysprojektien osakkuudet yleensä jakaantuvat itse studion, vetäjien ja mahdollisten rahoittajien kesken. Omistusosuuksien suhteisiin vaikuttaa muun muassa roolitus, tahojen osallistuminen operatiiviseen toimitaan sekä rahoituksen ja teknologisen tuotekehityksen tarpeet.

Tunnettuja studiomallia käyttäviä yrityksiä ovat esimerkiksi IdeaLab (perustettu 1996),  Betaworks (2007), saksalainen pörssiyhtiö Rocket Internet (2007) sekä Expa (2013, sijoittanut mm Überiin).


Olen itse mukana rakentamassa Klopal Oy:n startup-studio -tyylistä liiketoimintamallia. Klopal on siirtymässä perinteisestä ohjelmistokehitysyrityksestä enemmän tuote-/yrityskehityspainotteiseksi. Etsimme ja testaamme jatkuvasti uusia aihioita. Kuulemme mielellämme myös ulkopuolisia ideoita sekä lähdemme aktiivisesti mukaan erilaisiin kumppanuusjärjestelyihin.